Ennaltaehkäisevän hoidon järjestäminen ja kehittäminen

Suomen historiassa on saavutettu huomattavia tuloksia ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Nykyisin liikkumattomuuden kaltaiset uudet uhat haastavat kansanterveytemme. Tehokkaamman ennaltaehkäisyn varmistamiseksi on välttämätöntä hyödyntää yksilöllistä dataa ja tekoälyä tarkemmin, erityisesti seulonnassa ja henkilökohtaisen hoidon suunnittelussa.

Vaikkakin ennaltaehkäisyn vaikuttavuuden mittaaminen voi olla vaikeaa, on olemassa laaja tutkimusnäyttö, joka osoittaa sen taloudellisen ja terveydellisen arvon. OECD:n tutkimukset vahvistavat ennaltaehkäisyn merkityksen terveydenhuoltokustannusten hallinnassa ja väestön terveyden parantamisessa.

DigiFinlandin tekoälyraportti esittää tekoälyn mahdollisuudet hoitotyön tehostamisessa, erityisesti päätöksentekoa tukevien sovellusten ja chatbottien avulla. Tekoäly mahdollistaa tehokkaamman resurssien käytön ennaltaehkäisyyn, kun rutiinitoimet automatisoidaan.

Lainsäädännön päivitys on tarpeen, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää ennaltaehkäisyn tehostamisessa. Tämä kattaa erityisesti tietojen keruun ja hyödyntämisen henkilökohtaisen hoidon suunnittelussa.

Hyvinvointialueiden rahoitusmallin tulisi kannustaa ennaltaehkäiseviin toimiin. Malliin lisättävä komponentti ohjaisi varoja ennaltaehkäisevään hoitoon perustuen terveyden edistämisen indikaattoreihin, kuten rokotekattavuuteen ja elintapojen parantamiseen.

Rahoitusmallin kehittäminen tulospohjaiseksi kannustaisi hyvinvointialueita kokeilemaan uusia ennaltaehkäisevän hoidon malleja. Tämä lisäisi joustavuutta ja edistäisi innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa terveydenhuollossa. Rahoituksen tarkistaminen ja sopeuttaminen säännöllisesti varmistaisi, että ennaltaehkäisevän hoidon tulokset heijastuvat väestön terveyteen ja terveydenhuoltokustannusten hallintaan pitkällä tähtäimellä.