Liikunnan rahoituksen seuraavat askelmerkit
Vuonna 2021 hallitus sopi kehysriihessä määräaikaisesta hankkeesta, jossa laaditaan ehdotus rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoitusmalliksi. Taustalla on ollut halu lisätä rahapelaamisen vastuullisuustoimia haittojen kasvamisen hillitsemiseksi.
Koronapandemian aikana rahapeliautomaatit ovat olleet suljettuna. Valtiolle tuloutetut rahapelituotot vähenevät tämän takia noin 300 miljoonalla eurolla. Rahoitusmalliuudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan syksyllä 2022. Uuteen rahoitusmalliin perustuva toiminta on tarkoitus aloittaa 1. tammikuuta 2024 alkaen.
Monen liikuntaa edistävän järjestön valtionapu on pysynyt pitkälti samansuuruisena vuosia. Lisärahoitusta on saatu arvokisojen, harrastajamäärien kasvun tai kehityshankkeiden avulla. Liikuntajärjestöihin kuuluu Suomessa n. 1,1, milj. jäsentä. Liikuntaa edistävät järjestöt ja niiden tarve valtionavulle ovat monimuotoisia. Avustuksen osuus liikevaihdosta vaihtelee muutamasta prosentista yli seitsemäänkymmeneen viiteen.
Edellinen uudistus liikuntajärjestöjen yleisavustuskriteereihin tehtiin 2021. Tähän asti Veikkauksen voittorahat on tuloutettu edunsaajajärjestöille ja jaettu kolmen ministeriön (OKM, STM ja MMM) hallinnonalojen ohjauksessa. Parlamentaarisen työryhmän ehdotuksena on tulouttaa rahapelituotot valtion kassaan ilman käyttökohteen korvamerkintää. Muutos tuo järjestöjen avustukset tavanomaisen budjettivalmistelun piiriin. Samalla katkeaa napanuora järjestöjen ja Veikkauksen välillä. Tulevaisuudessa hallituksen mahdolliset kehyspäätösmuutokset rahoitustasoon tai käyttötarkoitukseen vähentävät järjestöjen toiminnan ja talouden ennakoitavuutta. Toisaalta tämä lisää joustavuutta ja mahdollistaa talousarvion sisäiset allokaatiomuutokset.
Pitäisikö järjestöjen olla huolissaan vai riemuissaan tästä uudistuksesta? Tähän on varmasti yhtä monta vastausta kuin on liikuntaa edistävää järjestöä. Parlamentaarinen seurantaryhmä ja työryhmä ovat sopineet vuosien 2024-2026 rahoitustasosta, joka on 990 miljoonaa euroa.
Voivatko nykyiset järjestöt luottaa siihen, että hyvällä perustoiminnalla tuki pysyy ennallaan? Monet uudet lajit ovat päässeet osaksi valtionapuajärjestelmää, kun ovat toimineet minimissään kaksi vuotta ja täyttäneet erinäisiä OKM:n avustuskriteereitä - pysyykö ovi avoinna jatkossakin uusille toimijoille?
Keskustelu jatkuu myös sen ympärillä, kuuluuko rahoituksen ohjautua OKM:ltä vai STM:ltä eri järjestöille. Jo yksin liikunnan alla on neljä kategoriaa: lajiliitot, palvelujärjestöt (Olympiakomitea ja Paralympiakomitea), muut liikunta edistävät järjestöt (esim. Finlands Svenska Idrott, TUL, Suomen Latu, Koululiikuntaliitto) ja liikunnan aluejärjestöt. Kaikki edellä mainitut järjestöt ja organisaatiot edistävät liikunnallista elämäntapaa, hyvinvointia ja tekevät töitä harrastajamäärien kasvulle, mutta tuki tulee kuitenkin OKM:n kautta.
Entä kun väestö ikääntyy, kansantaudit lisääntyvät ja sosiaalipuolen menot kasvavat - kallistuuko vaakakuppi hoivantarpeeseen? Voiko ennaltaehkäisy menettää merkitystään tulevissa järjestelyissä? Mikä taho on se liikuntanyrkki, joka varmistaa liikunnan aseman nyt ja tulevaisuudessa? Kuten me kaikki tiedämme, liikunnalla on kansanterveydellisesti merkittävä rooli kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.